Pohjois- Espanjan sää osaa taas olla omaitsensä. Vuorotellen paistaa aurinko ja sataa. Olen oppinut pitämään mukanani sekä aurinkolaseja että sateenvarjoa joka päivä.  Tosin työpaikalla puhuimme, että emmehän ole pohjois Espanjassa, vaan Baskimaalla. Karttaan ei ole piirretty rajaa, mutta täällä päin ihmiset tuntevat itsensä baskeiksi, eivätkä espanjalaiseksi. Juttelimme sitten millaisia baskit ovat. Kuulema vakavampia kuin muut espanjalaiset, pukeutuvat siististi, miehet käyttävät baskeri- hattua (yhtään en ole muuten nähnyt vaikka olen tämän väitteen kuullut aijeminkin), naiset ovat lantevia ja miehet iso nenäisiä ja korvaisia :D Melkein minuutilleen ajoissa täällä osataan kyllä olla, mistä hieman yllätyin. Tosin itse olen se lähes viime minuutin ihminen ja silti työtoverit tulevat monesti töihin pari minuuttia sen jälkeen kun olen saapunut. Täällä työaika lähtee pyörimään siitä kun olet paikalla, eikä siitä kun olet työvaatteissa (itse olen tottunut jälkimmäiseen). Aamuisin muut lukevat raportteja, johon en osallistu kielitaidottomuuteni takia. Etsin sillä aikaa esille päivän tarvikkeita ja täyttelen sairaanhoitajan kärryä.
Aamuisin saan mitata monta kertaa verensokereita. Täällä on käytössä yksikkö mg/dL. Itse vain ilmoitan lukeman muille ja annan heidän laskea lääkemäärät sen perusteella.

Kuvissa muutama nosto apuväline työpaikalta. Katto nostureita on montaa merkkiä. Eivätkös näytä aika tutuilta?